The Book of Mormon oli listan kärjessä
musikaaleista, jotka haluan käydä katsomassa täällä
Britanniassa. Kohtuuhintaisen lipun metsästäminen vaati noin viikon
lippupalvelun sivun kyyläämistä, mutta viimein onnistuin ja
paikkanikin oli oikein hyvä. Näytökset ovat todellakin lähes
loppuunmyytyjä elokuun loppuun asti ja sen jälkeenkään ei ole
paljon valinnanvaraa paikoista. Ei ole ihme, että show on näin
suosittu, koska se todellakin on niin hyvä.
Tunsin etukäteen show'n laulut ja
juonen, mutta se ei yhtään haitannut esityksestä nauttimista.
Yleisö huutonauroi alusta loppuun enkä minä ollut poikkeus. Tarina
on sopivan totuudenmukainen ja räävitön. Mormonien usko
itsessäänkin on selitettynä todella koominen ja, jos yhtään on
törmännyt näihin lähetyssaarnaajiin, ei vain voi olla nauramatta
esityksen vain hitusen liioiteltuun tulkintaan heidän käytöksestään.
The Book of Mormon on hauska pelkästään
levyltä kuunneltunakin, mutta lavastus ja koreografia ovat piste i:n
päälle. Ne on vedetty todella överiksi, mutta se vain toimii.
Erityismaininnan ansaitsee mormonien helvetin kuvaus ja afrikkalaisen
kylän kurjuus. Myös ensimmäisen näytöksen viimeinen numero Man
Up oli juuri täydellisen ylivedetty. The Book of Mormon leikkii
loistavasti perinteisten musikaalien tunnusmerkkien kanssa yhdistäen
ne epätavallisiin sanoituksiin ja tilanteisiin. Yhdistelmä on
erittäin toimiva ja viihdyttävä.
Hauskuuden lisäksi musikaalin tarina
esittää myös hyviä kysymyksiä siitä, mikä on oikein ja mikä
oikeasti auttaa ihmisiä. Mitään Richard Scarry -tyyppistä
rautalangasta väännettyä opetusta tarinalla ei kuitenkaan ole ja
hyvä niin.
Näyttelijät olivat kaikki todella
lahjakkaita komedianäyttelijöitä ja jokainen punchline tuli juuri
oikeaan aikaan. Pääkaksikon Gavin Creelin ja Jared Gertnerin
välinen pituusero lisäsi myös heidän välisen fyysisen komedian
hauskuutta. Gavin Creelin olen nähnyt aikaisemmin esiintyvän
Hair-musikaalissa ja tällä kertaa mies sai minut vakuutettua myös
erinomaisena komedianäyttelijänä. Hänen upeaa ääntään ei voi
myöskään olla mainitsematta. Jared Gertner sopii rooliinsa
täydellisesti ja on erityisen taitava fyysisen komedian puolella.
Ainoa haittapuoli esityksessä oli se,
että välillä äänentoisto ei ihan riittänyt yleisön naurun
ylitse ja joitain vuorosanoja saattoi jäädä kuulematta. Paha
tuollekaan on kuitenkaan mitään tehdä, kun yleisöäkään ei
oikein voi hiljentää, jos he ovat tikahtumassa nauruun.
Tuntuu, että tämä kirjoitus ei
oikein tehnyt oikeutta sille kuinka hyvä ja hauska musikaali The
Book of Mormon oikeasti on. Tässä kai pätee se vanha totuus, että
huumoria ei voi selittää. Jos vain saat tilaisuuden – mene
katsomaan se. Ellet sitten ole joku todella helposti loukkaantuva
kukkahattutäti. Silloin pysy kaukana.
Täytyy vielä näin loppuhuomautuksena
mainita kuinka mormonikirkko on ostanut käsiohjelmasta mainoksia,
joissa lukee ”The book is always better”. Loistavaa.
Kommentit
Lähetä kommentti