Olen tunnetusti jukebox-musikaalien suuri vihaaja. Jos maksan lähemmäs 100 euroa musikaalilipusta, biisien on täytyy olla alkuperäisiä. Titaniquen puolella oli kuitenkin kolme lemppariasiaani, jotka saivat houkuteltua minut yleisöön: Titanic, Celine Dion ja sanat, jotka loppuvat -que. Ja liputkin vain 57€!
 |
| Kuva: Nils Krogell / Titanique-musikaali |
Titanique-musikaalissa ilmeisen jumalallinen ja iätön Celine Dion alkaa kertoa meille, mitä todella tapahtui tuolla tuhoon tuomitulla laivalla keväällä 1912. Tapahtumat muistuttavat kummallisen paljon vuoden 1997 elokuvaa Titanic. Nuoren kauniin Rosen oli tarkoitus mennä äitinsä pakottamana naimisiin limaisen Calin kanssa. Epätoivoisena hän meinaa päättää päivänsä, mutta kohtaa komean taiteilijan Jackin, johon rakastuu päätä pahkaa. Harmillisesti vain laiva törmää jäävuoreen ja me kaikki tiedämme, mitä sitten tapahtuu. Titanique on Celine Dionin versio siitä, miten tähän lopputulokseen oikein päästiin. Mitä suurempi Titanic-elokuvan fani olet, sitä enemmän tässä teoksessa on sinulle herkkupaloja, koska kaikki todelliset Titanic-fanit ymmärtävät, että vaikka elokuva kahmi hirveästi Oscareita, se on loppujen lopuksi täynnä camp-hetkiä.
 |
| Kuva: Nils Krogell / Titanique-musikaali |
Sen lisäksi, että tykkään Titanicista, Celine Dionista ja sanoista, jotka loppuvat -que, tykkään pop-kulttuuri viittauksista ja Titanique on niitä täynnä. Välillä dialogi kuulosti niin omasta suustani tulevalta, että jos se olisi sisältänyt vielä avautumisen siitä kuinka Kari Kanala siteerasi väärin Cherin hittiä Believe (joka muuten soitettiin väliajan aluksi) eräässä Ensitreffit alttarilla -sarjan jaksossa (sanat mukamas menee ”Do you believe in love after love?” Mitä helvettiä, Kari??? Se on LIFE after love!!), olisin voinut kuvitella käsikirjoituksen perustuvan itse lähettämiini raivokkaihin ääniviesteihin. Esityksen jälkeen narikkajonossa kuulin kahden herran kritisoivan teosta siitä, että kaikki komedia perustui navan alle -juttuihin. Toki mukana oli myös seksuaalisia vitsejä, mutta jos loppuvaikutelmasi Titaniquesta oli se, että sen komedia perustui vain sille, on aika myöntää, että ei vain ymmärtänyt muita vitsejä. Tätä musikaalia ei oltu tehty sinua varten, se oli tehty minulle. Sinulle jää edelleen Uuno Turhapurot, ole hyvä.
Titaniquessa on loistavasti yhteen pelaava näyttelijäkaarti: Sanni Lehto, Lauri Ketonen, Ushma Olava, Jon-Jon Geitel, Hanna Kaila, Tuomas Korkia-Aho ja Maija Siljander. Kaikki vetävät täysillä ja tunteella eikä haittaa vaikka salissa riittäisi tyhjiä paikkoja ja naisten vessa tulvisi. Celine Dionin suuret fanit voivat olla huoletta, koska vaikka Sanni Lehdon roolisuoritus iskee silmää diivan koomisemmille puolille, tulkinta on kuitenkin kunnioittava ja ennen kaikkea laulullisesti taidokas.
Tykkään aina tiedottaa kirjoituksissani, jos esitykset sisältävät mitään yleisön osallistamista. Titaniquessa eturiviläiset voivat odottaa jonkin verran katsekontaktia ja heille osoitettua puhetta lavalta. Yhdeltä eturivissä istuvalta kysytään hänen nimeään. Muut ovat turvassa (tämän lupaan, vaikka saatat yhdessä kohtaa säikähtää, luota kuitenkin minuun).
 |
| Kuva: Nils Krogell / Titanique-musikaali |
Minulle Titanique oli unohtumaton ilta teatterissa. Hekotin välillä niin kovaa, että vähän hävetti. En halua erotella, mistä kaikesta erityisesti pidin, koska se pilaisi monia yllätyksiä esityksessä ja ne olivat illan paras anti. Titanique on musikaali kaikille, jotka tuntevat Titanic-elokuvan (ilman sen näkemistä, en tiedä, miten paljon teoksesta saisi irti) ja erityisesti teos kaltaisilleni pop-kulttuuri akoille. Mene katsomaan sitä vielä kun ehdit! Jos olet tylsimys tai katsot vain urheilua, tämä teos ei ole sinulle. Jää sinä kotiin.
Kommentit
Lähetä kommentti