Siirry pääsisältöön

Cabaret


Toisella yrittämällä pääsin vihdoin näkemään ensimmäistä kertaa klassikkomusikaalin Cabaret Rovaniemen teatterissa. Cabaret oli minulle ennestään tuttu lähinnä ajatuksen tasolla, joten olikin jo korkea aika tutustua siihen tarkemmin. Monessa mielessä lopputulos oli sitä mitä odotin, mutta teoksessa oli myös paljon sellaista, mitä en osannut odottaa. Tämä ei toisaalta yllätä, koska ennakkotietoni perustuivat lähinnä edesmenneen rikosdraaman Todistettavasti syyllisen jaksoon, jossa Cabaretin kulisseissa tapahtuu murha.

Cabaret sijoittuu 1920-luvun lopun Berliiniin, jossa saksalainen kabareetaide elää kulta-aikaansa ja samalla natsien pimeys alkaa laskea varjonsa kaupungin ylle. Amerikkalainen kirjailija Cliff Bradshaw saapuu kaupunkiin etsimään tarinaa romaaninsa ja löytää sen Kit Kat klubin hämärästä brittiläisen kabareetähtösen Sally Bowlesin muodossa. Yhdessä he yrittävät kirjoittaa oman tarinansa uusiksi, mutta lopulta huomaavat, että eivät voi sulkea silmiään aikojen muutokselta. Samaa mutta omaa prosessiaan käyvät majataloa pitävä Fräulein Schneider ja juutalainen kauppias Herr Schultz, jotka luulivat löytäneensä onnen kypsemmällä iällä. Pariskunnista molemmat huomaavat joutuvansa ylipääsemättömään ristiriitaan kun tulee kyse heidän suhtautumisestaan muuttuviin aikoihin. Toimintaa seuraa ja värittää Seremoniamestari, joka tarjoaa näkökantansa niin asiaan kuin toiseenkin.

Kuvaaja: Tatu Kantomaa

Cabaret vaikuttaa musikaalilta, joka elää ja vaihtelee paljonkin produktiosta toiseen. Tämä on siis puhdas olettamus, koska tämä oli ensimmäinen näkemäni versio, mutta uskallan hyvillä mielin sanoa tämän väittämän ääneen. Rovaniemen teatterissa jopa suurella Tieva -näyttämöllä teos on hyvin lähellä katsojaa. Se estää katsojaa etäännyttämästä itseään lavan tapahtumista, olivat ne sitten yltiöseksuaalisia tai synkkiä, mikä sopii mielestäni hienosti teokseen. Väliajalla moni katsoja kommentoi ensimmäisen näytöksen pituutta (puolitoista tuntia) kriittiseen sävyyn, mutta teoksen loputtua huomaa näytösten ajallisen epätasapainon merkityksen. Kestää kauan, että ongelmat kehittyvät meiltä piilossa, mutta kun ne vihdoin tulevat esiin, alkaa kaikki mennä alamäkeä hirvittävän nopeasti. Rovaniemen Cabaretissa ehdottomasti vaikuttavinta oli teoksen loppu, jota en halua spoilata tässä arviossa. Se pakottaa erityisesti niin sanotut ”tolkun ihmiset” näkemään suoraan, mitä tapahtuu, jos fasismiin ei puututa. Loppu oli erittäin väkevästi toteutettu ja Rovaniemen teatterilta tärkeä ratkaisu.

Teoksessa minulle jäi hieman epäselväksi Seremoniamestarin merkitys. Välillä hän on kuin kuka tahansa hahmo ja välillä ennemminkin kuin kertoja, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että hänen roolinsa sellaisena olisi käynyt minulle järkeen. Seremoniamestari myös vastaa teoksen hämmentävimmistä kohtauksista, kuten laulusta Kaks leidii (Two Ladies.) Kohtauksissa ei ole mitään vikaa, mutta se miten ne kuuluvat suurempaan kokonaisuuteen tuntui irralliselta. Ehkä en vain ole tarpeeksi fiksu tajuamaan tätä puolta Cabaretista.

Kuvaaja: Tatu Kantomaa

Musikaalin kappaleista yllättävän moni oli minulle ennestään tuttu, mutta en olisi osannut yhdistää niitä Cabaretiin. Teoksessa on useita hyviä kappaleita, mutta ei välttämättä yhtä, joka erityisesti nousisi veret seisauttavaksi ykköseksi. Rovaniemen teatterin orkesteri soitti hienosti ja näyttelijät lauloivat orkesterin arvoisesti. Yleensäkin roolitus oli onnistunut. Molemmilta pariskunnilta löytyi oikeaa kemiaa ja Seremoniamestari otti oman huomionsa, vaikka onnistui minua myös hämäämään. Visuaalisesti Cabaret on erittäin hienoa katsottavaa. Puvustuksessa on kimallusta, volyymia ja ajanmukaisuutta, jota ei voi kuin ihailla.

Cabaret ei ole klassikko syyttä ja menisin ehdottomasti uteliaana katsomaan muitakin produktioita. Tarina yhdistelee taidokkaasti vakavuutta ja viihdettä ja on valitettavasti edelleen yhtä ajankohtaisempi. Kävimme katsomassa esityksen juuri itsenäisyyspäivän jälkeen ja olihan se pysäyttävää ajatella kuinka lavalla heiluvien kaltaiset hakaristiliput olivat vastikään heiluneet myös pääkaupunkimme kaduilla. Cabaret muistuttaa meille, että todellisuudelta ei voi sulkea silmiään, vaikka ilonpito ja viihde olisikin niin paljon mukavampaa ja helpompaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Niin kuin taivaassa (Seinäjoki)

Niin kuin taivaassa -musikaali teki minuun niin suuren vaikutuksen Helsingissä , että oli välittömästi selvää, että tämä Seinäjoenkin produktio on nähtävä. Tähdet olivat oikeassa asennossa ja puolisoni lomat osuivat juuri ensi-illan aikaan. Ei muuta kuin nokka kohti Seinäjokea ensi-iltahumun sekaan! Musikaali kertoo pienestä paikkakunnasta Pohjois-Ruotsissa, jonne kapellimestari Daniel Daréus muuttaa uraputken vaihduttua terveysongelmiin. Kyläläiset tuntevat Danielin maineen kapellimestarina, mutta eivät tiedä, että hän on todellisuudessa kotikylän poikia. Daniel yrittää vetäytyä hiljaiseen elämään, mutta rempseät kyläläiset saavat hänet vedettyä kirkon kanttoriksi ja näin ollen myös aktiivisen, mutta lepsusti johdetun, kuoron vetäjäksi. Danielin avulla kyläläiset löytävät äänensä niin kuorolaulua kuin itsensä puolustamista varten. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri En halua liiaksi lähteä spoilaamaan musikaalin tapahtumia, mutta omasta mielestäni musikaalin te

Elli Immo

Kemin kaupunginteatteri oli jo nuoresta alkaen lempipaikkani kaupungissa. Siksi sen koettelemukset ovat olleet hyvin kivuliasta seurattavaa viimeisinä vuosina. Kaupunginteatterin tuhkista nousee kuitenkin Kemin teatteri ja en voisi olla asiasta iloisempi. Ensimmäinen vierailuni kunnian sai murhatutkinnasta kertova uusi näytelmä Elli Immo. Elli Immo -näytelmä kertoo nimensä mukaisesti vuonna 1955 Kemissä murhatusta 20-vuotiaasta Elli Immosta, jonka murhaa rikoskirjailijat Elina Backman ja Heidi Holmavuo alkavat tarkastella uudelleen. Tutkinnassa paljastuu paljon laiminlyötyjä vihjeitä ja näyttää selkeältä, että asiaa on tarkoituksella peitelty. Mikä on ollut poliisin motivaatio pitää asia auki? Miksi moni aikalainen ei ole luottanut poliisiin? Kuva: Nina Susi / Kemin teatteri Näytelmä perustuu tositapahtumiin ja oikea tutkimusprosessi avasi Elli Immon murhatutkinnan uudelleen. Heidi Holmavuo on kirjoittanut myös tämän näytelmän käsikirjoituksen. Ennakkoon mietin, voiko kirjan ki

Xanadu

En koskaan uskonut, että pääsisin näkemään Xanadu-musikaalia livenä, mutta oi niin ihmeellistä on elämä! Xanadua esitettiin Broadwaylla, kun olin teini ja parhaassa fanitusiässä, joten se on levytyksensä ja bootleg-nauhoitusten kautta piirtynyt auttamattomasti mieleeni. Viime kesänä kuuntelin musikaalisoittolistaani ja haikeana mietin kuinka historia tuntuu unohtaneen Xanadun, mutta sitten pari päivää myöhemmin kuin tilauksesta luin Twitteristä kuinka Xanadu tulisi seuraavana kesänä Törnävän kesäteatteriin. Oli ehdottoman selvää, että kesän 2023 lomareissulle laitettaisiin pysähdys Seinäjoelle. Kuva: Emilia Boulevard, Seinäjoen kaupunginteatteri Xanadu perustuu vuoden 1980 kulttiklassikoksi muodostuneeseen elokuvaan. Kleio on muusa suoraan kreikkalaisesta mytologiasta ja saa tehtäväkseen inspiroida nuorta taiteilijaa Sonnya. Kleion kateelliset siskot kuitenkin juonivat hänen päänmenokseen, jotta hän käskyjen vastaisesti rakastuisi kuolevaiseen ja joutuisi karkotukseen jumalallisesta